“Tämä laki on paska!” puuskahtaa oikeuden eteen joutunut palestiinalaismies turhautuneena. Hän on jäänyt kiinni tiettyjen luonnonvaraisten kasvien keräämisestä, ja nyt seurauksena on mahdollisesti sakkorangaistus. Kyseiset syötävät kasvit, artisokkaa muistuttava akkoub ja traditionaalisessa maustesekoituksessa käytettävä za’atar, ovat aina kuuluneet erottamattomasti hänen elämäänsä. Kasveissa ja niistä valmistetuissa ruuissa maistuu aiempien sukupolvien jälkeensä jättämä perintö. 

​

Israelin hallinto on kuitenkin alkanut voimallisesti säätelemään näiden villikasvien keräilyä miehitetyillä alueilla vedoten uhanalaisuuteen ja muihin ympäristösyihin. Samanaikaisesti se on edistänyt niiden kaupallista viljelyä ja jalostusta. Näiden toimien kautta esiin piirtyvä poliittisesti laskelmoitu tavoite paljastuu kiusallisen vaivattomasti.

​

Palestiinalaisille on selvää, että keräämisen säätely ja kriminalisointi on jälleen vain yksi lisäkeino sortoon. Keino, joka iskee erityisen kipeään kohtaan: makumuistot ja ruokaperinteet ovat kansallisen ja etnisen identiteetin ytimessä. Kasvien keräämisestä muodostuu kuitenkin vaivihkainen vastarinnan muoto. 

​

Jumana Mannan dokumentaarista kuvausta arkistomateriaaliin ja dramatisoituihin kohtauksiin yhdistävää elokuvaa on kuvattu Golanin kukkuloilla, Galileassa ja Jerusalemissa. Lakoninen huumori lävistää viipyilevän monitasoiset kohtaukset, jotka rikas äänimaailma elävöittää. 

​

Teksti: Annu Suvanto